Verkostoasentaja varmistaa toimivan sähköverkon
Millainen on verkostoasentajan työpäivä Kittilässä? Hyppää moottorikelkan kyytiin ja lähde kanssamme huoltamaan sähköverkkoa talven jälkeen!
Kittilässä huhtikuinen aamu on sarastamassa, kun verkostoasentaja Markus Sievers tarkistaa, että tarvittavat tavarat ja moottorikelkat ovat matkassa. Työpäivä Rovakairan Verkonrakennus Oy:llä on alkamassa.
Sieversin tehtäviin kuuluu Rovakairan verkon kunnossapitoa, korjausta ja rakentamista: ilmajohtojen, maakaapelien ja laitteiden asennuksia, tarkistuksia sekä muuntamoiden kytkentöjä.
Maasto voi olla vaikeakulkuista
Lunta on vielä paikoitellen jopa 80 senttimetriä. Kätevin tapa liikkua maastossa on moottorikelkka. Lumen sulettua korjauspaikoille on hitaampaa ja hankalampaa päästä.
– Moottorikelkalla pääsee nopeammin ja suoraa tietä esimerkiksi vesistöalueen yli, joka muuten pitäisi kiertää, Sievers kertoo.
Asentajien edessä voi olla auraamattomia metsäautoteitä tai järvien ja soiden ylityksiä. Korjausta vaativa sähkölinja voi olla tien vieressä tai jopa 15 kilometrin päässä siitä.
– Meillä on selkeät ja kokemuksen kautta muodostuneet hyvät reitit, joita kuljemme. Myös paikallistuntemus auttaa, tosin GPS:n myötä se ei enää ole niin välttämätöntä, sanoo viisi vuotta verkonrakennuksessa työskennellyt Sievers.
Rovakairan verkkoalue on laaja ja Lapissa välimatkat ovat pitkiä. Kokonaisuudessaan matkaa päivän työkohteeseen voi olla jopa 70–90 kilometriä.
Rovakairan sähköverkot tarkistetaan ja huolletaan keväällä
Talven sääolosuhteet tekevät monesti jälkiä sähköverkkoon. Rovakaira tarkistaa ja korjaa verkot keväällä, kertoo Rovakairan kunnossapitoinsinööri Yrjö Kallio.
Apuna käytetään helikopterilentoja. Ilmasta käsin Rovakaira havaitsee nopeasti ja kustannustehokkaasti esimerkiksi myrskyjen tai lumen aiheuttamat vauriot, kallistuneet sähköpylväät tai linjojen lähellä olevat puut, Kallio sanoo.
Kun verkon vikapaikat ovat tiedossa, asentajat tietävät, mihin suunnata. Työkohteessa on oltava ajoissa, sillä korjauksen takia sähköt katkaistaan linjasta sovittuna aikana.
Työturvallisuus tulee ensin
Perillä työkohteessa Sievers ja työpari ottavat linjasta sähköt pois ja tekevät työmaadoituksen. Vaikka sähkölinjaan pääsisi sähköä, maadoitus ohjaa sen maahan.
– Työmaadoitus on käytännössä asentajan henkivakuutus, Sievers sanoo.
Sähkötyöturvallisuus on oleellinen osa verkostoasentajan työtä. Suojavarusteet, tarkat työmenetelmät ja -prosessit sekä dokumentointi kuuluvat asentajan työpäivään.
Pylväästä näkee ensimmäiset auringonsäteet talven jälkeen
Kun sähköt katkaistu, Sievers pukee ylleen valjaat ja kiipeää korkealle sähköpylvääseen pylväskenkien avulla ja tukiköyteen nojautuen. Linja koestetaan koistimella, joka tunnistaa, ettei linjassa varmasti ole sähköä. Sen jälkeen hän tekee työmaadoituksen.
Verkostoasentaja ei voi pelätä korkeita paikkoja, sillä pylväät ovat usein 10–15 metriä korkeita. Työssä vaaditaan ammattitaidon lisäksi hyvää fyysistä kuntoa.
– Kiipeily kuuluu työhöni lähes joka päivä, joten olen tottunut siihen, sanoo aiemmin seinä- ja kalliokiipeilyssä köysitoiminnan ohjaajana työskennellyt Sievers.
Talven ja kaamosajan jälkeen ensimmäiset auringonpilkahdukset pylväässä ovat Sieversin mukaan yksi työn kohokohdista.
– On hieno hetki, kun pimeän talven jälkeen näkee jälleen auringon.
Kun auton lämpömittari pysähtyy -40 asteeseen
Huhtikuussa valoa on Kittilässä jo kuudelta, ja lämpötilakin on plussan puolella. Sen sijaan talvella keliolosuhteet voivat Pohjois-Suomessa olla hyvin haastavia asentajien työlle.
Viime talvena yhtäjaksoiset, kireät pakkaset ja lumen tulo ilman lauhempia sääjaksoja tai tuulta aiheuttivat tykkylumen kertymisen puihin. Lopulta puut katkesivat sähkölinjojen päälle ja aiheuttivat sähkökatkoja.
– Olimme talvella korjaamassa muuntajavikaa pylväässä pari tuntia. Kun saimme työn valmiiksi, katsoimme, että kuorma-automme lämpömittari näytti –40 astetta. Pakkasta oli tosin säätiedotuksen mukaan enemmänkin, Sievers muistelee.
Sieversin mukaan huumori auttaa, ja parasta työssä ovat työkaverit.
– Huumori menee meillä kaikilla yhteen. Ilman sitä voisi olla aika raskasta, hän nauraa.
Toimintavarma sähköverkko
Yrjö Kallio muistuttaa, että verkostoasentajat ovat tärkeä osa sähköverkon toimitusvarmuutta. Myös poikkeustilanteissa, kuten myrskyissä, he ovat keskeisessä roolissa.
Esimerkiksi vuoden 2025 Hannes-myrskyn aiheuttamien vikojen korjaamisessa Rovakairan asentajat työskentelivät joustavasti päivää tai kellonaikaa katsomatta, Kallio sanoo.
Vika kuntoon ja sähköt toimimaan
Tällä kertaa vika pylväässä on tyypillinen: sähköjohto on tipahtanut eristimeltä orrelle. Se pitää korjata mahdollisimman pian.
– Jos lanka tipahtaa kokonaan orrelta ja jää roikkumaan ilmaan matalalle, tilanne voi olla hengenvaarallinen. Jos näitä tilanteita näkee, pitää olla välittömästi yhteydessä Rovakairan vikapalveluun, Sievers muistuttaa.
Työ tehdään huolellisesti, mutta ripeästi valmiiksi, jotta sähkökatkot ovat mahdollisimman lyhyitä.
Sievers nostaa sähkölangan takaisin eristimelle, sitoo sen uudelleen kiinni ja laskeutuu alas pylväästä. Kun työmaadoitus on purettu ja sähköt palautettu, moottorikelkat hurahtavat jälleen käyntiin, ja asentajien paluumatka autolle alkaa.
Vika on saatu onnistuneesti korjattua, ja sähköt toimivat jälleen alueen kodeissa ja yrityksissä.
Kuvat Ismo Ollila, Markus Sievers
