Vahva kantaverkko luo edellytyksiä paikalliselle elinvoimalle 

Yhteiskunnan sähköistyminen korostaa toimivan ja luotettavan sähköverkon merkitystä. Kantaverkon kehittäminen hyödyttää koteja ja yrityksiä sekä luo edellytyksiä alueellisille investoinneille. 

Yhteiskunta sähköistyy voimakkaasti. Uusiutuva energiantuotanto, teollisuuden sähköistyminen ja digitalisaatio muuttavat tapaa, jolla sähköä tuotetaan, siirretään ja kulutetaan.  

Esimerkiksi voimalaitokset käyttävät lämmöntuotantoon yhä enemmän sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Sähköä myös tuotetaan ja kulutetaan aiempaa hajautetummin: sähköä siirretään eri puolilla Suomea sijaitsevilta uusiutuvan energian tuotantolaitoksilta sähkön kulutuspaikkaan, kuten kaukolämpöä tuottaviin sähkökattilalaitoksiin. 

– Tulevaisuudessa korostuvat sähköverkon kriittisyys ja luotettavuus, kertoo Fingridin suunnittelupäällikkö Aki Laurila. 

Hän muistuttaa, että myös esimerkiksi maksuliikenne ja tietoliikenneverkot tarvitsevat häiriöttä toimivan sähköverkon. Vahva ja toimiva kantaverkko mahdollistaa Laurilan mukaan sähkön lisääntyvän käytön ja tuotannon.  

Vahva verkko on alueen elinvoimatekijä 

Riittävä sähkön siirtokapasiteetti ja toimitusvarma sähköverkko mahdollistavat Suomelle teollisia investointeja eri puolille maata.  

– Sähköverkko on yksi keskeinen elinvoimatekijä tie-, rata-, tietoliikenneverkon rinnalla, Laurila painottaa. 

Alueille ja kunnille vahva sähköverkko tuo houkuttelevuutta investointikohteena, tukee työllisyyttä ja mahdollistaa pitkäjänteisen maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelun.  

Yrityksille vahva sähköverkko tarkoittaa toimintavarmuutta ja mahdollistaa kasvun edellytyksiä. Kotitalouksille verkon kehittäminen näkyy luotettavana sähkönsaantina ja parempana toimitusvarmuutena eri tilanteissa. 

Tavoitteena vahva ja luotettava verkko 

Kantaverkon kehittäminen tarkoittaa käytännössä paitsi uusien voimajohtojen rakentamista myös nykyisen verkon vahvistamista ja modernisointia. Kantaverkko on suunniteltu varmaksi ja kestäväksi, mutta siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi sääilmiöt, laitteiden ikääntyminen tai tekniset viat. 

Laurila kertoo, että uusissa sähkön tuotantolaitoksissa ja isoissa sähkönkulutuksen kohteissa on erilainen tekniikka kuin perinteisissä voimalaitoksissa. Tekniset muutokset aiheuttavat kantaverkolle haasteita, jotka on huomioitava järjestelmän kehittämisessä. 

– Muutosta ei tapahdu vain siinä, että sähkö tuotetaan eri paikoissa, vaan myös laitteet ja niiden ominaisuudet ovat erilaisia, hän huomauttaa. 

Pitkäjänteistä ja laajaa yhteistyötä 

Laurila kertoo, että kantaverkon kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita vuosikymmeniä eteenpäin. Fingridin kantaverkon keskeisten runkoyhteyksien kehittämissuunnitelma vuosille 2026–2035 perustuu ennusteisiin sähkön tuotannon ja kulutuksen kehittymisestä. 

– Teemme kantaverkon kehittämisessä aktiivisesti yhteistyötä eri osapuolten sekä paikallisten toimijoiden, kuten kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen kanssa. Pyrimme huomioimaan eri osapuolten tarpeet ja löytämään yhteisellä suunnittelulla ratkaisut, joilla kantaverkkoa voidaan kehittää. Se palvelee koko yhteiskuntaa, Laurila sanoo. 

Yhteistyötä verkon rakentamisessa, suunnittelussa ja luvittamisessa tehdään useiden eri toimijoiden, kuten kantaverkkoyhtiön, jakeluverkkoyhtiöiden, urakoitsijoiden ja verkonrakentajien välillä. 

– Verkonrakennusyhtiön osaaminen on ratkaisevassa roolissa. Heidän paikallistuntemuksensa ja käytännön toteutus tukevat kantaverkon kehitystä, Laurila summaa. 

Tiesitkö? Kantaverkko on sähkönsiirron runko 

• Kantaverkko on sähkönsiirron verkosto, jonka kautta sähkö saadaan siirrettyä koko Suomeen.  

• Kantaverkkoon kuuluu noin 14 500 km voimajohtoa ja 121 sähköasemaa (2023). 

• Kantaverkkoon ovat liittyneinä suuret sähkönkäyttäjät, kuten voimalaitokset ja teollisuus. Koteihin sähkö siirtyy kantaverkkoon yhdistettyjä, mutta pienempää jännitettä käyttävien jakeluverkkojen kautta. 

• Sähköverkot ovat merkittävä alueellinen työllistäjä ja koko Suomeen jakautuvat sähköverkkoinvestoinnit tarjoavat vuosittain useita tuhansia työpaikkoja muun muassa maanrakennuksen ja sähköasennuksen osaajille. 

Lähteet: Fingrid Oyj ja Energiateollisuus ry.