Sähköliittymien hinnoittelumenetelmät Rovakaira Oy:n ja Kittilän
Alueverkko Oy:n sähköverkossa

1. Hinnoittelumenetelmät

Tällä sivulla kuvataan menetelmät liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi (jäljempänä hinnoittelumenetelmät). Rovakaira Oy:n ja Kittilän Alueverkko Oy:n hinnoittelumenetelmät noudattava poikkeuksetta Energiaviraston liittymien hinnoittelumenetelmiä ja periaatteita sekä muutoinkin sähkömarkkinalakia.

Energiaviraston vuonna 2025 vahvistetut  liittymien hinnoittelumenetelmät (15.12.2025)

1.1. Liittämisvelvollisuus

Verkonhaltijan tulee pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liittää sähköverkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja voimalaitokset toiminta-alueellaan. Liittämistä koskevien ehtojen ja teknisten vaatimusten tulee olla avoimia, tasapuolisia sekä syrjimättömiä, ja niissä on otettava huomioon sähköjärjestelmän toimintavarmuus ja tehokkuus.

1.2 Kehittämisvelvollisuuden vaikutus liittämiseen

Kehittämisvelvollisuus velvoittaa verkonhaltijaa ylläpitämään ja vahvistamaan verkkoa siten, että siihen voidaan liittää uusia liittymiä kohtuullisessa ajassa. Jos liittäminen edellyttää sähköverkon vahvistamista, niin tästä aiheutuvia kustannuksia ei sisällytetä yksittäisiltä liittyjiltä perittäviin liittymismaksuihin, vaan kustannus kohdistetaan yleisesti tasapuolisesti ja syrjimättömästi verkonhaltijan palveluistaan perimiin maksuihin. Vahvistamistoimenpiteestä aiheutuvat kustannukset kohdistetaan kaikille verkon käyttäjille jakelumaksuilla ja osin, vain tehonsiirtotarpeen muutoksen osalta, liittyjille liittymismaksuihin sisältyvällä kapasiteettivarausmaksulla.

2. Periaatteet vapaan liityntäkapasiteetin tasapuoliselle jakamiselle

Periaatteet on muodostettu siten, että yksittäinen tavanomaista suuritehoisempi liittyjä ei saa liittymistehollansa tukkia verkkoa siten, että muita teholtaan tyypillisiä ja erityisesti alemman jännitetason asiakkaita ei voitaisi enää liittää normaalissa ajassa liittymäoikeuden mukaisella teholla verkkoon. Kapasiteetin varaamisen periaatteissa on pyritty siihen, että mahdollisimman monen teholtaan tavanomaisen liittyjän kohtuulliset palvelutarpeet nopealle liittymän toimitusajalle täytetään sen sijaan, että pyritään varaamaan vain yksittäiselle jännitetason liittymispisteeseen nähden suuritehoiselle liittyjälle suurempi kapasiteetti verkon vahvistusten ajaksi. Erityisesti suurjänniteverkossa mutta myös keskijänniteverkossa on perusteltua pyrkiä periaatteeseen, jossa verkon liitettävyys pysyy alempien jännitetasojen tai saman jännitetason tavanomaisten liittymien osalta mahdollisimman normaalilla tasolla myös sen aikaa, kun suurjännitteistä verkkoa, sähköasemia tai keskijänniteverkon lähtöjä vahvistetaan.

2.1 Periaatteiden tasapuolinen soveltaminen keski- ja pienjänniteverkossa

Kapasiteetinjakoperiaatteita keskijänniteverkossa aletaan noudattamaan alueella, jossa sähköaseman päämuuntajan kuormitusaste on noussut 60-80 prosenttiin. Maantieteellisesti verkon vapaata kapasiteettia voi tarkastella Rovakairan nettisivuilta. Kapasiteetinjakoperiaatteita noudatetaan näillä kyseisillä alueilla liittyjiin, joiden liittymisteho on suurempi kuin 500 kW. Jäljellä oleva vapaa kapasiteetti jaetaan kaikille jakoperiaatteiden piiriin kuuluville liittyjille tasapuolisella ja syrjimättömällä jakoperiaatteella (33,3 % vapaasta kapasiteetista), siihen saakka, kunnes verkon vahvistustoimenpiteet ovat valmistuneet ja alueella ei tarvitse noudattaa kapasiteetinjakoperiaatteita.

2.2 Periaatteiden tasapuolinen soveltaminen suurjänniteverkossa (Kittilän Alueverkko Oy)

Kapasiteetinjakoperiaatteiden lähtökohta suurjänniteverkossa on turvata kapasiteettia alemmille jännitetasoille, niin ettei yksittäinen suuri hanke varaa kaikkea kapasiteettia keski- ja pienjänniteverkkoa syöttävästä suurjännitteisestä jakeluverkosta. Suurjännitteisessä jakeluverkossa varataan kapasiteettia sähköasemien tarpeisiin nykyinen kuormitus sekä kasvuennusteet huomioiden. Kehittyvillä alueilla, joissa kuormien ennustetaan kasvavan huomattavasti, keski- ja pienjänniteliittymien tarpeisiin varataan vapaata kapasiteettia päämuuntajien tehon mukaan. Tällä varmistetaan, ettei suurjännitteisen verkon kapasiteetti muodostu pullonkaulaksi keski- ja pienjänniteliittymille. Jäljelle jäävä kapasiteetti on myytävissä suurjänniteliittyjiä varten tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

2.3 Kypsyyskriteerit ja liittymistehon määrittäminen suuritehoisille liittyjille

Kapasiteetin varaaminen ilman lähitulevaisuuden tosiasiallista tarvetta sekä muutoinkin tosiasialliseen tarpeeseen nähden ylisuurten liittymien hankkiminen aiheuttaa verkolle ylimääräisiä kustannuksia ja on haitallista verkon kehittämiselle ja tätä kautta kaikille asiakkaille sekä erityisesti muille uusille liittyjille.

Edellä mainituista syistä suuritehoisille liittyjille (yli 5 MVA) annetaan virallinen sitova liittymätarjous lähtökohtaisesti vain sellaiselle liittyjälle, jonka hanke on edennyt riittävän pitkälle, jotta sen voidaan olettaa todennäköisesti myös valmistuvan ja tarvitsevan kapasiteettia verkosta lähiaikoina.

Jos hankkeella ei ole voimassa olevaa rakennuslupaa tai voimassa olevaa kaavaa arvioidaan hankkeen kypsyyttä aina tapauskohtaisesti.  Oleellista kuitenkin on, että liittyjä pystyy todentamaan verkonhaltijalle, että hanke todella toteutuu eikä verkonhaltija varaa liittyjälle kapasiteettia turhaan.

Liittymissopimus purkautuu eikä jää voimaan, jos hanke ei valmistu suunnitellusti kohtuullisessa ajassa tai jos sen toteutuminen ylipäänsä alkaa näyttämään epävarmalta.

Rovakaira Oy:llä ja Kittilän Alueverkko Oy:llä on oikeus pienentää liittymistehoa ja vapauttaa liittyjän varaamaa perusteetonta liityntäkapasiteettia muiden tosiasialliseen tarpeeseen, jos hankkeen toteutuksen aikana tai liittymän käyttöönoton jälkeen käy ilmi, ettei liittyjä tule tarvitsemaan alkuperäisten tietojen mukaista suurempaa liityntäkapasiteettia ollenkaan tai ainakaan lähitulevaisuudessa. Liittymismaksua ei palauteta, mikäli edellä mainituista syistä liittymätehoa pienennetään tai liittymä puretaan kokonaan.

3. Liittymispisteen määrittäminen

3.1 Pienjänniteliittymät

Jakeluverkossa, erityisesti pienjänniteliittymissä, liittymispiste määritellään lähtökohtaisesti liittymismaksua vastaan liittyjän hallinnoiman alueen, kuten tontin rajalle tai suuren kiinteistön ollessa kyseessä sähköistettävän kohteen välittömään läheisyyteen (pihapiiriin). Keskijänniteverkossa liittymispiste määritellään lähtökohtaisesti liittyjän muuntamolle tai kytkinasemalle. Joissakin tapauksissa liittymispiste voidaan määrittää esimerkiksi verkonhaltijan muuntamolle, sähköasemalle tai kytkinasemalle. Liittymisteho määrittää, mihin jännitetasoon ja miten liittyjän on mahdollista sekä järkevää liittyä verkkoon.

3.2 Suurjännitteinen jakeluverkko

Suurjännitteisessä jakeluverkossa liittymispisteen määrittäminen poikkeaa jakeluverkon periaatteesta. Liittymispiste määritetään lähtökohtaisesti verkonhaltijan olemassa olevan verkon lähimpään mahdolliseen pisteeseen verkon vapaa kapasiteetti huomioiden, kuten johdon varteen tai kytkinlaitokseen, johon liittyjän vastuulla on rakennuttaa oma liittymisjohto.

4. Vyöhykehinnoittelu

Hinnastossa olevien vyöhykkeiden liittymismaksut 100 A:n asti ovat palautuskelpoisia ja arvonlisäverottomia. Muut liittymismaksut ovat palautuskelvottomia ja hintaan lisätään alv. 25,5 %.

Hintavyöhykkeen 1 liittymismaksuja sovelletaan aina asemakaava-alueilla (ei koske ranta-asemakaavoitettuja alueita) sekä olemassa olevan jakeluverkon lähialueilla silloin, kun liittymispiste sijaitsee enintään 200 metrin päässä jakelumuuntamosta.

Hintavyöhykkeen 2 liittymismaksuja sovelletaan hintavyöhykkeen 1 ulkopuolella sijaitseviin liittymiin, kun liittymispiste sijaitsee enintään 400 metrin päässä olemassa olevasta jakelumuuntamosta ja liittymässä on enintään 63 A pääsulakkeet.

Hintavyöhykkeen 3 liittymismaksuja sovelletaan pieniin liittymiin, kun liittymispiste sijaitsee 401- 600 metrin päässä olemassa olevasta jakelumuuntamosta ja liittymässä on enintään 63 A pääsulakkeet.

Vyöhykehinnoittelua ei sovelleta alueilla, joilla on käytössä aluehinnoittelu tai joilla on sovittu jälkiliittyjien osallistumisesta aikaisempien liittyjien maksaman verkon rakennuskustannuksiin.

5. Aluehinnoittelu

Mikäli sähkönkäyttöpaikka sijaitsee edellä määriteltyjen vyöhykkeiden ulkopuolella (kts. kappale 4), määritellään liittymismaksu aluehinnoittelulla tai tapauskohtaisesti. Aluehinnoittelua käytetään lähtökohtaisesti vain pienjänniteverkossa. Aluehinnoittelulla tarkoitetaan tietyn ennalta rajatun, vyöhykehinnoittelun ulkopuolelle jäävän, alueen liittyjien liittymismaksujen määrittelyä. Aluehinnoittelu voidaan määrittää joko yhden tai useamman muuntopiirin alueelle. Aluehinnoittelu perustuu määritellyn alueen suunniteltuihin verkonrakennuskustannuksiin (laajennuskustannukset) sekä kapasiteettivarausmaksuun.

5.1 Aluehinnan määrittäminen

Aluehinta muodostuu jakamalla hinnoittelun kohteena olevalle rajatulle alueelle arvioitujen liittymien rakennuskustannukset sekä olemassa olevasta verkosta varatusta kapasiteetista aiheutuneet laskennalliset mitoitukseen vaikuttavat kustannukset (kapasiteettivarausmaksu) alueen potentiaalisten liittyjien määrällä liittymistehojen suhteessa.

5.2 Aluehinnan määrittäminen, jos hinnoiteltavalla alueella on vyöhyke- hinnoittelun piiriin kuuluvia liittyjiä

Muodostettaessa aluehintaa olemassa olevan verkon läheisyydessä siten, että yksi tai useampi alueen potentiaalisista liittyjistä sijoittuu vyöhykehinnoittelun piiriin, peritään näiltä liittyjiltä vyöhykehinnoittelun mukainen liittymismaksu. Muiden alueen potentiaalisten liittyjien liittymismaksu eli aluehinta, määräytyy jakamalla koko alueen toteutuskustannukset alueelle sijoittuvien kaikkien potentiaalisten liittyjien määrällä. 

5.3 Hinnoittelualueen määrittäminen

Hinnoittelualue rajataan ja verkko suunnitellaan mahdollisimman järkevästi ja edullisesti niiden liittyjien kannalta, jotka ovat tosiasiallisesti liittymässä verkkoon (potentiaalinen liittyjä).

5.4 Aluehinnan voimassaolo

Määritetty aluehinta on voimassa 10 vuotta alueen valmistumispäivästä lukien tai vaihtoehtoisesti niin kauan, kunnes kaikki alueeseen määritetyt potentiaaliset liittyjät ovat liittyneet muuntopiiriin eli alue on ns. täyttynyt.

5.5 Potentiaaliset liittyjät

Potentiaalisilla liittyjillä tarkoitetaan sellaisia liittyjiä tai sähkönkäyttöpaikkoja, joiden voidaan olettaa liittyvän kohtuullisen ajan kuluessa sähköverkkoon. Potentiaalisten liittyjien määrittelyn lähtökohtana on pidettävä kaikkia olemassa olevia rakennuksia tai kaavoitettuja rakennuspaikkoja huomioiden myös mahdolliset poikkeuslupakohteet.

5.6 Rakennuskynnys

Rakennuskynnyksellä tarkoitetaan koko alueen sähköistyskustannuksien prosentuaalista osuutta, jolla verkonhaltijan on viimeistään käynnistettävä liittymien rakentaminen alueella. Rakennuskynnyksenä käytetään 60 %, eli kun liittyjät maksavat liittymismaksuina vähintään 60 % koko alueen liittymiskustannuksista, liittymien rakennustyöt voidaan aloittaa. Mikäli alueelta ei löydy rakennuskynnyksen ylittävää lukumäärää halukkaita liittyjiä, alueen sähköistys voidaan aloittaa pienemmälläkin liittyjämäärällä, jos liittyjät maksavat liittymismaksuina 60 % koko alueen liittymiskustannuksista. Tällöin kyseessä on korotettu aluehinta, johon sovelletaan jälkiliittyjälauseketta.

5.7 Korotettu aluehinta

Mikäli alueelta ei löydy riittävästi halukkaita liittyjiä ja halukkaiden liittyjien liittymismaksujen summa muodostuisi pienemmäksi kuin rakennuskynnyksen määrittämä osuus alueen kokonaiskustannuksista, on halukkuutensa ilmoittaneille liittyjille tarjottava mahdollisuutta liittyä sähköverkkoon korotetulla aluehinnalla. Korotetun aluehinnan liittymismaksun suuruus määritetään siten, että alueen rakennuskynnystä vastaava prosentuaalinen osuus alueen kokonaiskustannuksista jaetaan liittymishalukkuutensa ilmoittaneiden liittyjien kesken liittymistehojen suhteessa. Toisin sanoen, jos kaikki liittymät ovat teholtaan samansuuruisia, korotetun aluehinnan liittymismaksu muodostuu jakamalla rakennuskynnyksellä määritetty kustannusosuus halukkaiden liittyjien määrällä.

5.8 Jälkiliittyjälauseke korotetussa aluehinnassa

Sovellettaessa korotettua aluehintaa liittymissopimukseen on kirjattu jälkiliittyjälauseke. Jälkiliittyjälausekkeella tarkoitetaan hyvitysehtoa, jonka perusteella liittyjälle tai useammalle liittyjälle palautetaan heidän aiemmin maksamiaan liittymismaksuja siinä vaiheessa, kun heidän rahoittamaansa verkonosaan liittyy uusia liittyjiä. Jälkiliittyjälauseke toimii siten, että aina uuden liittyjän liittyessä verkkoon, aiemmille liittyjille palautetaan liittymismaksuja siten, että heidän liittymismaksunsa suhteessa liittymistehoon vastaa uusimman liittyjän liittymismaksua aluehinnoittelun periaatteita noudattaen. Lopulta, kun tarpeeksi moni liittyjä on liittynyt verkkoon ja rakennuskynnys täyttynyt, jokainen liittyjä on maksanut sähköliittymästään aluehinnan riippumatta siitä, milloin liittyjä on liittynyt verkkoon.

Jälkiliittyjälauseke on voimassa vähintään niin kauan kuin aluehinnoittelu on voimassa. Palautuksia ei kuitenkaan tehdä silloin, jos verkonhaltijan asettama rakennuskynnys alueella täyttyy.

6. Tapauskohtainen hinnoittelu

6.1 Tapauskohtainen hinnoittelu PJ-liittymät 0,4 kV

Tapauskohtaista hinnoittelua sovelletaan alueilla, jotka eivät kuulu vyöhyke- tai aluehinnoittelun piiriin. Liittymismaksut määräytyvät jakeluverkon rakentamisesta ja vahvistamisesta aiheutuvien rakennuskustannusten perusteella. Tapauskohtaisesti hinnoiteltuihin liittymäsopimuksiin kirjataan jälkiliittyjälauseke. Sen perusteella liittyjälle palautetaan osa liittymismaksusta, jos hänen rahoittamaansa verkkoon liittyy myöhemmin uusia liittyjiä. Uusi liittyjä maksaa vastaavasti korotetun liittymismaksun. Jälkiliittyjälauseke on voimassa 10 vuotta.

Liittymismaksu: Välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat kustannukset + Kapasiteettivarausmaksu * Liittymisteho

6.2 Tapauskohtainen hinnoittelu KJ-liittymät 20 kV

Tapauskohtaista hinnoittelua sovelletaan alueilla, jotka eivät kuulu vyöhyke- tai aluehinnoittelun piiriin. Liittymismaksut määräytyvät jakeluverkon rakentamisesta ja vahvistamisesta aiheutuvien rakennuskustannusten perusteella. Tapauskohtaisesti hinnoiteltuihin liittymäsopimuksiin kirjataan jälkiliittyjälauseke. Sen perusteella liittyjälle palautetaan osa liittymismaksusta, jos hänen rahoittamaansa verkkoon liittyy myöhemmin uusia liittyjiä. Uusi liittyjä maksaa vastaavasti korotetun liittymismaksun. Jälkiliittyjälauseke on voimassa 10 vuotta.

Liittymismaksu: Välittömät verkkoon liittämisestä aiheutuvat kustannukset + Kapasiteettivarausmaksu * Liittymisteho liityntäkentän kustannukset.

7. Muut liittymätyöt

7.1 Tilapäinen liittymä

Tilapäisen liittymän liittymismaksu määräytyy liittymän rakennus- ja purkukustannusten perusteella. Tilapäinen liittymä voi olla käytössä enintään kaksi vuotta.

7.2 Liittymän koon muuttaminen

Liittymän kokoa suurennettaessa laskutetaan liittyjältä lisäliittymismaksu. Alueilla, joilla sovelletaan vyöhykehinnoittelua tai aluehinnoittelua, lisäliittymismaksu on tulevaa ja nykyistä liittymäkokoa vastaava liittymismaksujen erotus. Tapauskohtaisen hinnoittelun alueella lisäliittymismaksu määräytyy kapasiteettivarausmaksun ja liittymän tehon muutoksen perusteella. Liittymän kokoa pienennettäessä liittymismaksua ei palauteta.

7.3 Liittymän kolmivaiheistaminen

Vyöhykkeillä 1-3 liittymän muuttamisesta yksivaiheisesta kolmivaiheiseksi veloitetaan puolet vastaavan uuden kolmivaiheliittymän liittymismaksusta. Vyöhykkeiden ulkopuolella liittymän kolmivaiheistaminen määritellään tapauskohtaisella hinnoittelulla.

7.4 Liittymän purkaminen

Liittymissopimuksen päättyessä pienjänniteliittymän liittymismaksusta palautetaan palautuskelpoinen osa liittyjälle. Palautus edellyttää liittymän käytön lopettamista ja liittymän purkamista. Palautuksesta vähennetään liittymän purkukustannukset 750 euroa ja verkkoyhtiön erääntyneet saatavat. Purkukustannus muodostuu hallinnollisesta osuudesta ja liittymän fyysisestä purkamisesta. Liittymän purkukustannukset eivät voi ylittää palautuskelpoisen liittymän arvoa. Tilapäisen liittymän, rakentamiskustannuksilla rakennetun liittymän sekä keski- ja suurjänniteliittymän liittymismaksuja ei palauteta.

8. Kapasiteettivarausmaksu

8.1 Pienjännite- ja keskijänniteverkon kapasiteettivarausmaksu

Rovakaira Oy käyttää jakeluverkon keskimääräisen kapasiteettivarausmaksun määrittämiseen Energiaviraston laskentatyökalua, jonka parametrit on esitetty alla.

8.2 Suurjänniteverkon kapasiteettivarausmaksu

Kittilän Alueverkko Oy käyttää jakeluverkon keskimääräisen kapasiteettivarausmaksun määrittämiseen Energiaviraston laskentatyökalua, jonka parametrit on esitetty alla.

8.3 Sähkövarastojen ja tuotantoliittymien keskimääräinen kapasiteettivarausmaksu

Mikäli liittymän tuotannon maksimiliittymisteho on suurempi kuin kulutuksen maksimiliittymisteho kyseessä on hinnoittelun kannalta tuotantoliittymä.

8.3.1 Sähkövarastojen kapasiteettivarausmaksu

Sähkövarastojen osalta noudatetaan samaa kapasiteettivarausmaksua kuin kulutusliittymien osalta.

8.3.2 Enintään 1 MVA:n tuotantolaitoksen liittäminen

Vahvistuskustannuksia ei sisällytetä enintään 1 MVA:n sähköntuotannon sähköverkkoon liittämisestä veloitettavaan maksuun. Näin ollen Rovakaira Oy ei peri kapasiteettivarausmaksua tuotannon osalta liitettäessä näennäissähköteholtaan enintään 1 MVA:n tuotantolaitos verkkoon. Liittymissä, joissa on enintään 1 MVA:n tuotannon ohella myös kulutusta, voidaan kapasiteettivarausmaksu kuitenkin periä kulutuksen osalta.

8.3.3 Yli 1 MVA:n tuotantolaitoksen liittäminen

Tuotantolaitosten liittämisellä on keskimäärin täysin sama vaikutus verkosta varattavaan kapasiteettiin kuin kulutusliittymillä. Rovakaira Oy käyttää yli 1 MVA:n tuotantoliittymillä samaa kapasiteettivarausmaksua kuin kulutusliittymillä.