Vahva sähköverkko on myös kuluttajan etu 

Sähköverkot rapistuvat ilman kunnossapitoa. Suomen tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta edellyttää jatkuvia panostuksia verkkojen kehittämiseen, sanoo Energiateollisuuden johtava asiantuntija Ina Lehto. 

Ina Lehdolla on oivallinen analogia sähköverkoista ja niiden ylläpidon merkityksestä. Lehto vertaa sähköverkkoja tieverkostoon, jossa sähkö on auto, jolla kuljetaan paikasta toiseen ja sähköverkko on tie, jota pitkin ajetaan.  
– Tie on välillä leveä moottoritie, välillä hyvinkin kapea hiekkatie. Osa matkasta on uutta tasaista asfalttia ja osa paikoin kuoppaista vanhaa pikkutietä, Lehto kuvaa. 

Sähköverkosto puolestaan koostuu kantaverkon suurista siirtolinjoista, kaupunkeihin ja haja-asutusalueille levittäytyvästä keskijänniteverkosta sekä koteihin sähköt lopulta tuovasta pienjänniteverkosta. 

Ja mitä huonommin hoidettu, sitä ikävämpi käyttökokemus, olipa kyseessä kumpi verkosto hyvänsä. 

Lehto kertoo, että jotta verkot toimivat, tarvitaankin uusimista, perusparannuksia ja huoltotöitä. Ja kaikki tämä näkyy asiakkaille verkkopalvelumaksun, tuttavallisemmin siirtomaksun, muodossa. Verkkopalvelumaksussa maksetaan mahdollisuudesta käyttää koko laajaa sähköinfraa silloin, kun sitä tarvitaan. 
– Maksu sisältää myös asiakaspalvelun sekä sähkön mittauksen kustannukset. On kaikkein etu, että sähköverkon vikojen korjaus ja huolto toimivat jokaisena vuorokauden aikana, hän summaa. 

Sähköverkko on selkäranka  

Koko Suomi ja sen energiajärjestelmä nojaa siis toimiviin sähköverkkoihin. Maa on yhtä vahva kuin sen energiainfra ja jos infra kaatuu, ollaan pulassa. Tämän voi kokea tavallisessa arjessa pidemmän sähkökatkon aikana.  

Sähköjärjestelmä on tällä hetkellä monella tapaa huomion kohteena. Paljon kuulee puhetta myös sähköistymisestä, joka tarkoittaa, että aiemmin muilla energiamuodoilla toimineet ratkaisut, kuten lämmitys ja liikenne, siirtyvät käyttämään sähköä. 
– Energiajärjestelmän vahvuutena ovat pitkään olleet toimivat sähköverkot, mutta nyt ollaan murrosvaiheessa, jossa sähköistyminen etenee todella nopeasti, Lehto toteaa. 

Hänen mukaansa Suomessa lähtötilanne on montaa Euroopan maata parempi, kiitos pitkäjänteisen sähköverkkojen kehittämisen. Jakeluverkoissa etenkin toimitusvarmuuden parantamiseksi tehdyt investoinnit auttavat myös sähköistymisen mahdollistamisessa. 

Lehto kertoo, että sähköistyminen näkyy monella tasolla yhtä aikaa: suurissa teollisuuden investoinneissa ja kotitalouksien valinnoissa. Sähköautojen määrä kasvaa, lämmitys sähköistyy ja pikkuhiljaa kuluttajat oppivat ohjaamaan kulutustaan hinnan mukaan. 
– Tämä kokonaisuus luo suuria kehitystarpeita: verkkoja on vahvistettava, jotta hajautettu ja vaihteleva tuotanto sekä kasvava kulutus on hallittavissa, Lehto sanoo. 

Työmaalla on pointti 

Millaisena näet sähköverkon tulevaisuuden asiakkaan näkökulmasta?  
– Meillä on Suomessa vahvat sähköverkot, ja voimme sähköistää voimakkaasti teollisuutta sekä kotitalouksien toiminnallisuuksia. On koko yhteiskunnan ja kuluttajan yhteinen etu, että meillä on vahva verkko.  

Voisikin siis todeta, että jokainen työmaa, oli kyse maakaapelin asentamisesta tai ilmajohdon siirtämisestä, parantaa sekä paikallista toimintaympäristöä että on samalla osa laajaa, merkittävää kokonaisuutta.